Olipa melkoinen herätys, kun aamuyön tunteina törmäsin Taloussanomien kolumnistin, Petri Korhonen, viimeisimpään kirjoitukseen. Käykää hyvät ihmiset lukemassa ja ihmettelemässä.
Nyt vihdoinkin joku on tuonut julki sen, josta monissa perheissä ja työpaikoilla on totuttu vaikenemaan. Kukaan ei kerta kaikkiaan ole suostunut uskomaan, että narsistin kaltaisia hirviöitä on ihan oikeasti olemassa.
Tässä linkki kolumniin:
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2011/01/09/nain-parjaat-tyopaikan-hirvion-kanssa/2011168/139
Olen huomannut, että narsistit kiertävät minut kaukaa ja voisinpa melkein sanoa, että pelkäävät minua kuin ruttoa. Olen päihittänyt elämäni aikana erinäisenkin narsistin, sillä vainuni narsistien suhteen on yhtä täydellinen kuin absoluuttinen sävelkorva. Menetelmäni narsistien kohdalla on pettämätön ja tähän saakka se on toiminut suorastaan loistavasti.
Muutama läheiseni kärvistelee tälläkin hetkellä narsistin koukussa ja ei ole temppua eikä virkamiesreittiä, jota nämä Helvetin houruista nousseet ihmiskuvatukset eivät käyttäisi.
Yllä oleva kuva esittää Hamlet-näytelmän hulluksi tullutta Opheliaa, jonka Hamlet käski menemään luostariin. Hmm...
Quote: William Shakespeare ja Hamlet
Näytelmän ajanjaksona luostarit olivat varsinaisia huorahausseja, joten ihan luostarikäännytyksestä ei ollut kyse. Opheliakin saattoi olla narsisti, näin jälkikäteen tarkasteltuna. Niinhän tuo kävi parkumassa ja vääntelemässä käsiään Hamletin edessä, sai hullunkohtauksia, jotka eivät välttämättä olleetkaan muuta kuin huomion kerjäämistä ja/tai oman tahdon läpi viemistä. Herra Shakespeare oli viisas mies...To be or not to be, --that is the question:--
Whether 'tis nobler in the mind to suffer
The slings and arrows of outrageous fortune
Or to take arms against a sea of troubles,
And by opposing end them?
Tekstit
0 kommenttia:
Lähetä kommentti