BLOGGER TEMPLATES - TWITTER BACKGROUNDS »

perjantai 21. lokakuuta 2011

Sanat eivät löydä minua, enkä minä löydä sanoja...



Kirjoitustauko / Break in blogging

Elämässä tulee hetkiä, jolloin eteenpäin menemisen halusta huolimatta on pysähdyttävä, mietittävä sitä, mitä on tähän mennessä tapahtunut sekä sitä, mihin suuntaan jatkaa matkaa.


Ne ovat hetkiä, jolloin itse kunkin on käsiteltävä itsessään ne asiat, jotka ovat jääneet käsittelemättä ja ne, jotka odottavat käsittelemistään, jotta tyhjyys sisällä ei syvenisi entisestään.

Sekaisin olevalle Pitsille tämä hetki lysähti niskaan nyt, enkä ilman irtiottoa kaikesta kykene valitsemaan uutta suuntaa, jonne kääntyä enkä polkua, jolle astua.


Juuri nyt olen sisältä niin jäässä, että tarvitsen aikaa löytääkseni oman nuotiopaikkani, kerätäkseni puut ja hankkiakseni tulentekovälineet, joilla saan aikaan tarpeeksi suuren roihun sulaakseni, tajutakseni ja oppiakseni.

Tarvitsen syvää tulta ja hehkuvaa lämpöä löytääkseni itsestäni sen viisauden, jolla nousta ja kulkea eteenpäin. Ja sekä tulen että lämmön on löydyttävä minusta itsestäni.


Ilman iloa ei ole surua eikä surua ilman iloa, tai sitten on vain surua...


En juuri nyt löydä sanoja eivätkä sanat löydä minua ja niin kauan kuin olen eksyksissä, en voi kirjoittaa...


Metsän keskellä kärsivällinen miettimiskivi odottaa  istujaa...

16 kommenttia:

Iines kirjoitti...

Voi miten kauniit sanat löysit kuitenkin tähän tekstiin.

Kiitos!

Mustaleski kirjoitti...

Kyllä se nuotio vielä löytyy Sinullekin pitsit, ihan samaa vikaa täälläkin... olen todella väsynyt ja jäätynyt välillä koko helvetin elämäänkin, mutta toisaalta sitten, ehkä elämässä olen ensimmäisen kerran jotenkin vain pelkkä itseni:)

Avalon's Garden and The Garden Cottage Cats kirjoitti...

Hello Lace, Yes the first year of blogging was difficult for me , trying to find the right balance, it needs to flow freely not forced. There are just times to be Silent ~ I hope you find what you are searching for and you come back to us soon:)
Peace & Light ~
Hugs:)
Angel

kisses to the kitties ;)

Manteli kirjoitti...

Joskus todella tulee hetkiä, jolloin ajatukset ovat yhtenä sekavana vyyhtenä, eikä mitään tule ulos. Silloin vyyhteä pitää vain alkaa selvimään ja ehkä se kultainen langanpää sieltä löytyy piankin.
Voimia etsintääsi:)

Kiki kirjoitti...

Valtavasti kaikkea hyvää toivotan Sinulle matkallasi itsesi sisälle: toivon Sinulle viisautta, vahvuutta, ymmärrystä, kärsivällisyyttä, myötätuntoa, sinnikkyyttä, ennakkoluulotonta mieltä ja paljon, paljon rakkautta kaikkea itsessäsi löytämääsi kohtaan!

arleena kirjoitti...

On hyvä pysähtyä, miettiä ja etsiä.
Tulla vahvaksi ja löytää takaisin nuotiolle, joka antaa uuden kipinän.

Tervetuloa takaisin sitten, kun on sopiva aika.

Asta kirjoitti...

Ymmärrän hyvin Pitsit sekaisin!
Enkä toisaalta ihmettele, että nuo jäätymisen ja sielullisen kohmettumisen tilat sattuvat niin usein juuri tähän pimenevään vuodenaikaan. Lähetän sinulle linnuntietä paljon lämpimiä ajatuksia ja voimia kestää se minkä oma mieli ja elämä on antanut tehtäväksi.

TOP - GRAF kirjoitti...

***blog wonderful, congratulations***
I am following…
-Visit my photos-
www.top-graf.com
Kisses

aikatherine kirjoitti...

kaikki sanat oli tallella, se lepotauko on silti hyvä itsekullekkin.. tulta tarvitaan ja joskus pientä raivoa, kyllä se taas lähtee liikkeelle.. sitä on ikäänkuin ilmassa nyt kaamos väsymystä kai, itsellänikin on ollut kaikenlaista risottelua. tsemppiä!

Ari kirjoitti...

"...ihmiseltä ei voi vaatia enempään kuin että hän lähtee taivaltamaan ja määrittelee tuolle loputomalle matkalleen suunnan.
Ihminen vain pettää itseään, jos hän kuvittelee, että on olemassa jokin tapa saavuttaa täydelisyys. täydellisyydeksi kunkin
matkaajan kohdalla voidaan katsoa vain se, että hän ketoo muillekkin, mitä on kyennyt näkemään ja ymmärtämään."

Georg Simmel

a-kh kirjoitti...

Lämmintä kirjoitustaukoa Jäämeren rantojen jälkeen.

Kaarnikka kirjoitti...

Jaksamista ja voimia antavaa taukoa.
Lohdutus ja tsempitys haleja

Liplatus kirjoitti...

Hyvä on antaa itsensä levätä, iskeä kipinää tuluksilla jaksamisen mukaan. Tutkiskella halkoja mihin liekkinsä sytyttää.

Voimauttava on ettei Meidän tarvikkaaan aina jaksaa, voi olla vain tässä hetkessä. Sen kun huomaa, niin tuo huojentavaa tilaa uudistumiselle.
Löytää pieni hyväolon tuoja tähän hetkeen johon hetkeksi ankkuroitua, olipa se valon leikki tapetilla tahi lohduttava voimauttava musiikki, tahi muu itsestä hyvältä tuntuva asia.

Jokaisellahan on omat tapansa selvitä, nuo oli hyväksi kokemiani.

Voimia Sinulle!

Pitsit sekaisin kirjoitti...

Hei Iines!
Tämäkin on taukoilua, vaikka kirjoitin uuden tekstin, mutta se osaltaan selittää sen, miksi täysperävaunullinen elämän rekka ajoi ylitseni. Sen minkä taakseen jättää, sen todella edestään löytää ennemmin tai myöhemmin. Mitä myöhempään, sen suurempi työ, mutta pikku hiljaa, taukoillen ja kirjoitellen...:)

Hei Mustaleski!
Nuotiopaikkaa olen vasta hakemassa, mutta eivätköhän ne puutkin ala jostain eteeni ajelehtia. Sytytysvälineitä etsin ehkä pidempään.

Kylmyys on pahinta, se polttaa pahemmin kuin tuli. Jaksamista sinulle, eteenpäin ryömiminen kannattaa aina, jos vain saa menneisyytensä selvitettyä...:)

Hi Angel!
Thanks for Your kind words. Sometimes life is just far too much and there is no other way than to stop, face the past and deal with it. That's why I need a break, write when I feel like it, have a break and try again...:)

Hei Manteli!
Sekava vyyhti tosiaan... Olen ottanut ihmisvapaata kirjoittamisen lisäksi, mutta näköjään jotkut tarinat vain odottavat vuoroaan ja niin niiden on lähdettävä maailmalle. Ainakin tällä hetkellä tiedän hyvin, mitä tutkimusmatkaa teen, kerrankin kunnolla...:)

Hei Kiki!
Kiitos kauniista sanoistasi. Niin se on, että kaikkea muuta voi elämässä onnistuneesti paeta, mutta itseään ei pääse karkuun koskaan.

Vanhat selviytymisstrategiat ovat osoittautuneet todella vääriksi valinnoiksi, mutta mistäpä sitä silloin tiesi, kun ne aikoinaan "avuksi" tuppaantuivat. Ja hyvää tässä on se, että nyt ainakin tiedän, mikä on tapa saavuttaa tasapaino ja päästää menneisyyden haamut vapaiksi. Varsinaista elämän suursiivousta, ja minä kun olen aina niin inhonnut siivoamista, tässä sitten tulos...:)

Hei arleena!
Kipinä kajastaa putken päästä, välillä himmeämpänä ja välillä valoisampana, mutta siellä se on ja sitä kohti ryömin, enkä ollenkaan hitaasti.

Se tässä eniten on mietityttänyt, että todella kadotin sanat ja vieläkin osa aakkosista on kadoksissa, mutta kunhan pääsen putken päähän, ponnahdan taas kunnolla esiin kuin hassu kumipallo. Sen jälkeen kirjoitusten aiheetkin varmasti ovat valoisampia, eihän tässä synkkyydessä ja surkeudessa aivan tolkuttomiin jaksa rypeä. Joku tolkku se on mutakylvyilläkin...:)

Hei Asta!
Kiitos lämpimistä ajatuksista ja voiman lähettämisestä. Musiikkia on tullut kuunneltua aivan tolkuttomasti, samoin polteltua kynttilöitä ja käveltyä öisin, kaikkea mahdollisimman rauhoittavaa. Ihmisiä olen juossut karkuun ja lujaa, mutta jossain vaiheessa tämäkin vaihe on läpi käyty ja räpiköin esiin kuin Feeniks-lintu, sulat vähän kärventyneinä, mutta ehkä juuri siksi värit loistavat silloin upeammin...:)

Pitsit sekaisin kirjoitti...

Hi Top-Graf!
Well, I did visit your site and found your photos more than great. Seldom I have seen such a natural photos of people in their normal life. You do know exactly how to operate with your camera. I added your site to my own list of blogs and hope others find your beautiful photos too...:)

Hei aikatherine!
Olen yleensä sen sortin onnellinen torvelo, että nautin suunnattomasti pimenevistä illoista, luonnon muuttumisesta ja kaikkeen syksyyn liittyvästä. Tämän vuoden aikana nyt vain on tapahtunut aivan liikaa ja siksi keskittyminen oleelliseen vain vaati oman hetkensä nyt. Kyllä tämä tästä, yölliset kävelyt sateessa auttavat suunnattomasti asiaa...:)

Hei Ari!
Hmm, sen kertomisen kanssa on vähän niin ja näin. Pitää ensin löytää kertomusten punainen lanka, jotta ymmärtäisi itsekin. Ja kun elämässään tarpeeksi juoksee karkuun ja lujaa, tulee se seinä nopeimmallekin joskus vastaan. Kunhan pääsen oikaisemaan neliskanttisen pääni pyöreämpään malliin, kestän ehkä ihmisiäkin paremmin...:)

Hei a-kh!
Kiitos kiitos, kunhan se nuotiopaikka ja puut ovat löytäneet paikkansa, pitänee jostain kaivella tuluksia, jotta saisi koko pahuksen nuotion palamaan, roihulla...:)

Hei Kaarnikka!
Kiitos ja paljon jaksamishaleja sinulle myös. Asioilla nyt vain on merkillinen taipumus aina järjestyä jollain mystisellä tavalla. Tähän uskon ja perään vielä lisään, että kyllä se siitä...:)

Hei Liplatus!
Kiitos sanoistasi. Totta, jokaisella on varmasti omat tapansa käsitellä asioita ja toipua, rakentaa oma rauhansa. Varmasti vaikeampaa on silloin, jos ei edes tiedä, mistä aloittaa, mikä on rauhattomuuden syy. Itse menen lukkoon itseltänikin, mutta nyt ilmeisesti vain tuli se hetki, jolloin menneisyyden kummitukset pitää viimeinkin kohdata, jotta niistä pääsisi lopullisesti eroon. Jo niitä on tullut raahattua mukana aivan liian kauan, enkä sure yhtään sinä hetkenä, kun lopullisesti paiskaan ne joko littanaksi seinään tai paiskaan tuulen vietäväksi...:)

Anonyymi kirjoitti...

Olen epäilemättä kaivannut nousta tunnustus voidaan tarkoittaa arvostamaan me kaikki kunniakas osuus olemme näyttö täällä. My laajentuneessa Internet säkissä on heti ollut tunnettu erittäin strategioita mennä yli kavereiden kanssa sekä perhe. me osoittaisi jonka useimmat meistä kävijöitä pääosin on kiistatta pyhitetty olemassa näkyvään kylään todella useimmat laimentamaton ihmisiä kannattavaa vihjeitä. tunnemme todellakin kiitollisuudenvelassa Havaitsimme sivuillesi sekä käytös posketon niin kaikkein joskus enemmän satunnaisia ​​min juhla massa täällä. Kiitos me jälleen kaikille yksityiskohtia.