BLOGGER TEMPLATES - TWITTER BACKGROUNDS »

keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Skandaaleita omasta takaa...

Eipä tarvitse meikäläisen ostella juorulehtiä tai lueskella lööppejä julkkisten toilailuista. Ehei, meikäläisen lähipiirissä sattuu ja tapahtuu, koko ajan, niin hyvässä kuin pahassa. 

Tätä samaa sattuu jokaiselle ja jokaisen lähipiirissä, asioista vain ei aina keskustella julkisesti tai puhuta suoraan. Elämä itse tuottaa jokaisena päivänä uudet otsikot itse kunkin elämästä...

Funny Myspace Comments
MyNiceProfile.com


Miten olisi, ajankohtaista säpinää puolin ja toisin, varsinkin toisin:   
  • mies lähti kävelemään ja jätti puille paljaille 9 vuoden jälkeen
  • salarakas vielä vuosienkin jälkeen, salaisia tapaamisia ympäri pääkaupunkiseutua
  • viina virtasi ja laulu raikasi, poliisi rauhoitti mölymoottorit
  • sai kenkää, paljasti reitin johtokunnan kabinettiin, reittä myöten
  • kaappausdraamaa satamissa ja lentokentillä
  • kuka kähvelsi rahat, vai oliko rahaa lainkaan, suuri taalahuijaus paljastui 
Sensaatio-otsikoiden listaa on, miten sen nyt sanoisi, hivenen tuunattu iskevämpään muotoon, jotta julkisuus olisi taattu.
 
Meidän jokaisen elämästä saisi julmetun kokoisia ja kamalan sisältöisiä lööppejä.

Kaikki mitä ihmiselle sattuu ja tapahtuu on kiinnostavaa, mutta vain mikäli tämä henkilö on julkkis, tunteita herättävä rassukka, juopotteleva poliitikko tai naisia vokotteleva ministerinplanttu (tämä ei viittaa ikään vaan henkiseen tasoon), mennyt tai tuleva missukka, realitysarjojen poispotkittu ja/tai pudonnut tyrkky. Paheita harrastava, metelöivä ja närkästystä aiheuttava huippu-urheilija olisi kova juttu.


Julkisuutta on tai sitten sitä ei ole lainkaan, ja se joka paistattelee valonheittimien valossa omilla ansioillaan, haluaisi pitää yksityisen elämänsä omanaan. 

Se, joka putkahtaa julkisuuteen ansiottomasti, toisen siivellä tai vain olemalla oikeassa paikassa oikeaan aikaan vahingossa, myy vaikka käytetyt alushousunsa, mikäli niistä saisi lööpin tynkää... Se jolla on, se ei sitä halua ja se, jolla sitä ei ole, se sitä kipeästi haluaa.

  
Tavallisen ihmisen tavallinen elämä voi jonkun toisen mielestä olla rajumpaakin rajua revitystä, koko kansan syvimpiä tuntoja koskettavaa sensaatiota ja toisen mielestä sama elämä ei voisi vähempää kiinnostaa ketään. 

Asian käsittelystä riipuu, minkälaisen uutisen tavallisen pulliaisen elämästä saa kasaan. Tylsempääkin tylsemmästä aiheesta saa lievästikin mielikuvitusviallinen toimittaja valtakuntaa ravistelevan artikkelin, joka huomataan ulkomaita myöten.

Flirty Myspace Comments

Ohhoijaa, eilen, maanantaina, toisen iltapäivälehden kannessa oli kuva bikiniasuisesta missiehdokkaasta ja sitten tekstiä, jossa todettiin, että kylpylään raahatuista kilpailijoista otetut kuvat olivat liian seksikkäitä. 

Eikö maailmalla tapahdu tärkeämpiä asioita, kun bikiniasukuvia revitellään lööpeissä liian seksikkäänä? Voi hyvä tavaton sentään.

Hot Myspace Comments

Saunakulttuurin luvatussa maassa olisin pitänyt suorastaan pöyristyttävänä kuvia, joissa tylleröt olisivat tepastelleet kylpylämiljöössä sumopainijapuvut päällään tai muuten peitettyinä nenän nipukkaa myöten. 

Tässäkö on Suomen uutistarjonta, maanantain saldo? Ainakaan meillä eivät asiat voi olla kovinkaan pahasti, jos ainoa murhe on liian seksikäs kuva missiehdokkaista. Täytynee olla tyytyväinen tästäkin...

Girls Myspace Comments

2 kommenttia:

Sara kirjoitti...

Keltainen lehdistö "uutisoi" niistä asioista, jotka myyvät parhaiten, ja ihmisillä on luonnostaan tarve kurkkia ja päivitellä muiden tekoja...

Tämä sinun postauksesi oli hyvin ajatuksia herättävä, ja mieleeni nousikin sellainen kysymys, että onkohan niin, että ne ihmiset, joilla on omasta (ja ehkä muidenkin) mielestä tylsä ja tyhjä elämä, etsivät juurikin näillä typerillä tempauksillaan huomiota, koska eivät saa täyttymystä oikeista saavutuksista.

Monethan näistä huomiojulkkiksista ovat työttömiä tai perusduunareita, eikä heillä ole mahdollisuutta saada positiivista huomiota esimerkiksi juuri työnsä puolesta.

Pitsit sekaisin kirjoitti...

Ihmisistä on todella vaikea sanoa, miksi joku haluaa välttämättä julkisuuteen, kun taas toinen ei missään tapauksessa...

Tässä ajassa on jonkinlaista instant-henkilöllisyyttä, julkisuutta oma 15 minuuttia ja sen sitten pitäisi riittää koko elämäksi. Joillekin ei sekään riitä ja julkisuus muuttuu huumeeksi, jota on saatava lisää.

Julkisuus itseisarvona on tullut osaksi kulttuuria ja se on asia, jota vierastan. Ihmettelen silmät ympyrällä sitä, miten ihmiset tun´kevat julkisuuteen. En ymmärrä.

Tietysti, jokaisessa meissä elää ja asustaa pieni tirkistelijä, joka haluaa, vaikka vastentahtoisesti, tietää mitä julkista työtä tekevät ihmiset ovat työnsä takana.

Tämä on todella outo ja ristiriitainen asia, jota prosessoin päässäni jatkuvasti, ihmettelen ja kiukuttelen, etsien selityksiä ja niiden tynkiä, enkä edelleenkän käsitä. On tämä outo asia.:)