BLOGGER TEMPLATES - TWITTER BACKGROUNDS »

perjantai 21. tammikuuta 2011

Hyttysen kokoinen oma tahto...

Siis jos joku asia ärsyttää, häiritsee ja hävettää enemmän kuin on mahdollista, se on se, etten edelleenkään ole päässyt tupakanpoltosta eroon.

Ja, että muuten ottaa pattiin alla olevan kaltaiset, osoittelevat "varoitus"-kammotukset, joista ei tule kuin kiukkuiseksi. Oma vika, oma järki tai järjettömyys, mutta itsestä se lähtee jos on lähteäkseen, tupakasta eroon pääseminen nimittäin.



Että sillä lailla...

Nojaa, voisin tietysti tupakin sijasta kulautella kitusiini kaiken sorttista viinaa niin, että pää vain kuplisi ja uiskentelisin aamujen aloitukseksi Martini-laseissa.

Eivätkö "viisaat" väitä, että paheiden summa on vakio? Jos tämän viisauden mukaan mennään, niin pahasti pelkään, että meikäläisen mielikuvituksella varustettu paheidentekijä saattaisi löytää sellaisen tasapainottavan paheen, että sitä ei kestäisi ylivuotinen savustettu kalkkunakaan.




Yritän suggeroida itseäni päivittäin, jotta tupakki alkaisi maistua pahalta, mitä se on muuten aina tehnyt, että tupakki tekee rumaksi ja vanhan näköiseksi ja että tupakki ei nyt vain sovi naisen suuhun, siis vielä sovinistinenkin syy.

Valmiina ovat nikotiini-inhallaattorit ja muut vermeet, mutta edelleen ne ovat vain valmiina odottamassa. Että pitää ihmisen olla löysätahtoinen paska. Järki sanoo mitä järki nyt tupakki-asiassa aina sanoo, mutta jostain syystä siirtyminen ajatuksista tekoihin on suorastaan miljoonien kilometrien mittainen matka.

Ei tässä nyt mikään muu auta, kuin jatkaa yrittämistä ja uskoa sitkeästi, että jonain päivänä lähitulevaisuudessa, minäkin löysä paska onnistun lopettamaan tupangin lutkuttelun...


Funny Myspace Comments


Miten ihminen voikaan olla varustettu hyttysenkokoisella tahdolla...

3 kommenttia:

Sara kirjoitti...

Jos jokainen, joka haluaisi lopettaa polttamisen, lopettaisi, tuskin juuri kukaan sitä harrastaisi... En ole koskaan kuullut kenenkään polttavan huvin vuoksi, paitsi nyt ehkä niiden, jotka ovat juuri aloittaneet, ja tekevät sitä "alkuhuumassa"...

Ja käsittääkseni tuo on ihan tutkittu juttu (en tosin mene takuuseen siitä, että muistan oikein), että riippuvuuden helposti korvaa toisella. On ihmisiä, jotka vain yksinkertaisesti kehittävät riippuvuuden muita helpommin, olipa kyse sitten tupakka-, alkoholi-, peli- tai vaikkapa seksiriippuvuudesta...

Pitsit sekaisin kirjoitti...

Allekirjoitan kirjoittamasi: " On ihmisiä, jotka vain yksinkertaisesti kehittävät riippuvuuden muita helpommin."

Itse kylläkin jo suoraan sanottuna kärsin tupakoinnistani, sillä se vähentää keuhkojeni tilavuutta ja sitähän taas tarvitse liikkumisissani. Sitä paitsi, on huomattavasti hempompaa rämpiä kinoksissa kameraa ja jalustaa raahaten, kun keuhkot toimivat eikä tarvitse puuskuttaa vähän väliä.

Addiktion korvaaminen toiselle, niinp, oletettavasti korvaan sen ulkoilun lisäämisellä, sillä muita paheita en tosiaan enää kaipaa...

Sara kirjoitti...

Itse en ole koskaan polttanut paria savuketta enempää, joten en osaa neuvoa tuon lopettamisen suhteen, mutta kannattaa vain olla kärsivällinen ja sinnikäs ja lopettaa vaikka kymmenen tuhatta kertaa, jos ei ensimmäisellä onnistu.. ;)

Jokainen päivä (tai tuntikin) ilman tupakkaa on kumminkin parempi kuin sen kanssa, vaikka sitten seuraavana päiväni ratkeaisikin taas polttamaan....